Miten teollisuuden resilienssiä tulisi kehittää ja pitää yllä?
Kun teollisuusyritysten toimintaympäristö muuttuu epävarmemmaksi ja uhat monimuotoisemmiksi, varautuminen kriiseihin ja muihin uhkiin nousee yhä tärkeämpään rooliin. Kestävä teollinen toiminta edellyttää ennakoivaa suunnittelua, jossa riskit kartoitetaan ja niihin varaudutaan tehokkaasti. Resilientti toiminta kestää odottamattomatkin haasteet ja palautuu kriiseistä nopeasti.
Resilienssillä tarkoitetaan kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua ja toipua kriiseistä. Käsite on hyvä termi kuvaamaan myös yritysten kykyä kohdata muuttuvia olosuhteita ja toipua häiriötiloista. Resilienssi ei kuitenkaan synny vain kriisitilanteisiin varautumisesta, vaan yhtä lailla arjen toimintamalleista, joustavista suunnitteluratkaisuista ja vahvasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa.
Riskien hallintaan tarvitaan suunnitelma
Kriisinkestävyyden ja resilienssin kehittämisen lähtökohdaksi voi asettaa sen, että riskien hallintaan on olemassa suunnitelma. Suunnitelmaa voi lähestyä esimerkiksi kokonaisriskienhallintamallilla, joka pohjautuu strategiaan ja tuottaa kriisin aikana toteutettavissa olevan suunnitelman.
Teollisessa ympäristössä arjen operatiiviset toimintamallit luovat itsessään perustaa resilientille ja kriisinkestävälle toiminnalle. Suunnitelman toteuttamisen pohjaksi onkin tärkeää kerätä tietoa toiminnan luonteesta ja riskeistä, analysoida niitä ja määrittää tarvittavat toimenpiteet. Keskeiset varautumisen kohteet vaihtelevat: esimerkiksi teknologiateollisuudessa toimitusketjut ovat kriittisiä, kun taas elintarviketeollisuudessa energian saatavuus korostuu.
Resilienssin huomioiva suunnittelu
Kun teollinen yritys suunnittelee uutta investointia, on se tärkeä hetki huomioida myös kokonaisuuden kriisinkestävyyden taso ja toipumisen nopeuskyvykkyys. Energiansaannin turvaamisen ratkaisuina voivat toimia esimerkiksi energiavarastot, kuten höyry- tai lämpöakut, jotka tukevat tuotantoa energiansyöttökatkosten aikana. Tuotannon toimintavarmuutta lisäävät myös varavoimaratkaisut ja kahdennetut sähkönsyötöt.
Kriisinkestävyyden kehittämiseksi on tärkeää huomioida myös tilojen ja prosessiratkaisujen muunneltavuus. Suunnitteluvaiheessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kellarimonttujen välttämistä tai sellaisten prosessikytkentöjen valintaa, jotka mahdollistavat joustavat käyttömallit. Tilojen sijoittelu kannattaa toteuttaa niin, että tuotannon layoutia voi tarvittaessa muuttaa helposti ja kustannustehokkaasti.
Varaosien saatavuus nousee yhä tärkeämpään rooliin
Varaosien saatavuudesta voi tulla pullonkaula kriisitilanteessa, joten suunnitteluvaiheessa tulisi suosia standardoituja, helposti saatavilla olevia komponentteja, kuten sähkömoottoreita, pumppuja ja venttiileitä. Komponenttien monikäyttöisyys eri prosessikohteissa voi myös vähentää tarvetta sitoa pääomaa suuriin varaosavarastoihin, mikä helpottaa saatavuushaasteiden hallintaa kriisin aikana.
Automaatiokomponenttien saatavuuden katkeaminen voi halvaannuttaa pahimmillaan koko toiminnan, jolloin olisi hyvä pyrkiä hyödyntämään standardimallisia komponentteja ja varmistamaan saatavuus eri lähteistä ennakkoon. Toisaalta suunnitteluvaiheessa voi myös kartoittaa mahdollisten korvaavien ratkaisujen soveltuvuutta kaikkein kriittisimpiin kokonaisuksiin.
Jatkuvuudenhallinta luo pohjan toiminnan resilienssille
Jatkuvuudenhallinta on huoltovarmuutta parantava prosessi, jonka avulla yritys pyrkii lyhentämään häiriötilanteiden toipumisaikaa ja turvaamaan toimintojen jatkuvuutta. Käytännössä liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan menettelyt ja toimintatavat on esitetty kansainvälisessä ISO 22301 -standardissa ISO 22301 Turvallisuus ja kriisinkestävyys | SFS, jossa painotetaan seuraavien asioiden tärkeyttä:
- Organisaation tarpeiden ymmärtäminen ja tarve laatia liiketoiminnan jatkuvuudenhallinnan toimintaperiaatteet ja tavoitteet
- Organisaation yleistä häiriötilanteiden hallintakykyä koskevien hallintakeinojen ja toimenpiteiden toteuttaminen ja käyttäminen
- Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmän suorituskyvyn ja vaikuttavuuden seuranta ja katselmointi
- Jatkuva parantaminen objektiivisten mittausten perusteella.
Olipa yrityksellä käytössä standardi tai ei, saa sen avulla systemaattisen rungon toiminnalle, jotta toimintojen jatkuvuus ja palautuminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Kokonaisuudesta voi myös liittää osioita osaksi muuta yrityksen toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmää. Tärkeään rooliin nousee ennakointi, jotta vastuut, roolit ja toimenpiteet on määritelty selkeiksi ennen kriisitilanteeseen joutumista.
Erityishuomio kyberturvallisuuteen
Turvallisuus kaikkine ulottuvuuksineen muodostaa keskeisen osa-alueen kriisien aikana. Teollisuusyritysten kannalta keskeisiä turvallisuuden osa-alueita ovat ainakin seuraavat:
- Henkilö- ja työturvallisuus
- Tieto- ja kyberturvallisuus
- Palo- ja prosessiturvallisuus
- Alue- ja rikosturvallisuus
- Ympäristöturvallisuus
- Elintarvike- ja vesiturvallisuus.
On hyvä ymmärtää, että kyberuhat voivat lamaannuttaa toiminnan kokonaan tai muodostaa peruuttamatonta vaikutusta liiketoiminnalle, toisin kuin moni muu turvallisuuden osa-alue. Vaikka kyberturvallisuus on teknologia-asia, myös vaikutusyritysten ja -keinojen tietämys nousee suureen rooliin: monessa tapauksessa juuri ihminen on se heikoin lenkki, jolloin kouluttamisella ja tiedottamisella voidaan estää suuria vahinkoja.
Systemaattisella työllä eteenpäin
Kriiseihin varautumisessa uhkia on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti ja lähteä systemaattisesti kehittämään toimintaa yhä resilientimmäksi. Tässäkin toiminnassa hyvä lähtökohta on pyrkiä jatkuvaan parantamiseen, jossa keskeiset vaiheet ovat seuraavat:
- Riskinarvion toteutus (nykytilan tarkastelu, riskien tunnistus, riskien suuruuden määritys)
- Toimenpiteiden suunnittelu (valinta ja priorisointi)
- Toimenpiteiden toteutus ja vaikutusten arviointi
- Toiminnan jatkuva parantaminen ja kehitys (Plan-Do-Check-Act).
Tärkeän osan kriisinkestävyyttä muodostaa yhteistyö sekä yrityksen sisällä että suhteessa sidosryhmiin. Mitä paremmin verkostot ja arvoketjut toimivat, sitä pienemmillä vaurioilla ja nopeammin kriiseistä on mahdollista palautua.
Ota yhteyttä
Haluatko tietää lisää?
Kohti kriisinkestävää tuotantotoimintaa
Suomessa kriisivalmius pohjautuu kokonaisturvallisuusajatteluun ja huoltovarmuustoimintaan. Teollisuusyritykset takaavat koko yhteiskunnan selviytymistä kriiseissä, joten niiden kriisinkestävyyden kehittäminen on myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna tärkeää.
Industry
Tarvitsetko kumppanin laitostesi kehittämiseen, uusien investointien edistämiseen tai tuotekehityshankkeeseen? Vahvuuksiamme ovat osaaminen vähähiilisissä energiaratkaisuissa, tuotantolaitosten ja prosessien kehittämisessä ja skaalaamisessa sekä koneiden ja laitteiden suunnittelussa.