EloTalk: Miten kehitetään tulevaisuuden sampoja: ratkaisuja, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin?
Globaalien haasteiden ratkominen vaatii uudenlaisten koneiden ja laitteiden kehittämistä. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen haastavat luomaan uutta teknologiaa esimerkiksi kiertotalouden, uusiutuvan energian ja ruoantuotannon aloilla. Hyville ideoille onkin nyt tarjolla rahoitusta, mutta lisäksi tarvitaan oikeanlaisia resursseja ja rauhaa kehittäjille – muuten radikaalikin idea voi latistua keskivertotuotteeksi.
EloTalk-keskusteluohjelman toisessa jaksossa sammon synnystä, eli innovaatioista, tuotekehityksestä ja tulevaisuuden koneista, keskustelevat VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija Elina Hiltunen sekä kehitysjohtaja Teemu Turunen ja kehityspäällikkö Mika Patrakka Elomaticilta. He pohtivat muun muassa sitä, mitä vaaditaan, että ideasta saadaan teollinen pilottituote.
Hyville teknologisille ideoille löytyy kysyntää ja rahoitusta
Kun tavoitteena on rakentaa kestävä maailma, tulee koneidenkin olla kestäviä ja kehittyviä. Teknologian kehittäjiltä vaaditaan siis uutta ajattelua, innovatiivisuutta ja ideoita siitä, millaisia kestävän kasvun takaavat ja kestävän kehityksen mukaiset koneet ja laitteet voivat olla.
Hiltusen mukaan hyvä teknologinen idea ratkaisee päivänpolttavia kysymyksiä: ”Ennen kaikkea toivon, että kysymykset ovat maailmaa syleileviä, isoja ja oikeita kysymyksiä liittyen esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Kun ratkaistaan ongelma, joka koskee kaikkia ihmisiä maapallolla, ratkaisulla on markkinapotentiaalia.”
Hyviä ja kaupallisessa mittakaavassa toteutettavia ideoita todella tarvitaan, sillä paine uusien ratkaisuiden löytymiseksi on kova. Markkinoilla on kysyntää globaaleihin haasteisiin vastaaville ratkaisulle, jotka voidaan toteuttaa kannattavasti.
”Rahaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Ongelma on se, että sijoittajilla ei ole tarpeeksi sijoituskelpoisia kohteita”, Harlin toteaa.
Tuotekehityksessä auttaa kolmen R:n taktiikka
Idean kehittäminen markkinoille kaupalliseksi tuotteeksi ei synny hetkessä, mutta insinöörin silmin tuotekehitysprosessi on looginen ketju: tietyt tuotekehitysprosessin vaiheet vain toteutetaan systemaattisesti ja kärsivällisesti oikeassa järjestyksessä. Kun prosessiin investoidaan riittävästi aikaa ja resursseja, lopputuloksena on markkinat valloittava ratkaisu. Vai onko näin?
”Business case pitää miettiä alusta alkaen: se voi olla hyvin sumuinen alussa ja tarkentua pitkin matkaa, mutta jos sen unohtaa, ideasta ei synny isoa juttua. Toinen asia on käyttäjä, eli ihminen. Suunnittelussa pitää muistaa käyttäjän rooli”, painottaa Turunen.
”Tuotekehitykseen pätee kolmen R:n sääntö: resursseja, rahaa ja rauhaa. Kun kehitetään hyvä idea ja viedään ideaa eteenpäin, aina karsiutuu jotain. Radikaali uusi tuote muuttuu tylsäksi, kun siitä jää joku osa pois. Sen takia peräänkuulutan rauhaa: annetaan tekijöiden keskittyä työhönsä”, Hiltunen korostaa.
Rahaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Ongelma on se, että sijoittajilla ei ole tarpeeksi sijoituskelpoisia kohteita.
Biotalous on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailuvalteista
Vaihe vaiheelta loogisesti etenevän kehitysputken lisäksi tuotekehitys vaatii visionäärisyyttä. Sitä löytyy usein aloilta, joilla tutkimus- ja kehitystyötä on tehty pitkään.
”Yksi neronleimaus voi viedä järjettömän pitkälle. Mutta missä se tapahtuu, se on onnenkauppaa. Suomessa niitä on tapahtunut yllättävän paljon verrattuna populaatioon. Esimerkiksi biotalouteen perustuvissa materiaaleissa Suomi on absoluuttisesti tämän planeetan johtavia toimijoita, koska puuta on tutkittu niin pitkään”, valaisee Harlin.
Sammon paikka voi siis olla puun ympärillä – eli siellä, missä vahva teknologinen perintö on jo olemassa, sillä innovaatiot vaativat panostusta tutkimukseen ja kehitykseen.
”Pitää olla myös kykyä kaupallistaa eikä myydä heti ulos. Osaaminen pitää luoda bisnekseksi, jonka tulokset jäävät Suomeen”, Patrakka korostaa.
Katse kvanttitietokoneisiin ja synteettiseen biologiaan
Matka teknologisen ratkaisun kehittämisessä voi olla pitkä. Aina uusia ratkaisuja ei voida kehittää kaupallisesti kannattavalla tasolla, ennen kuin teknologia on tarpeeksi kehittynyttä ratkaisun toteuttamiseen. Toisaalta paine löytää ratkaisuja nopeasti esimerkiksi ilmastokriisiin voi nopeuttaa rahoituksen saamista, jolloin myös teknologian kehitys saa vauhtia.
Harlinin mukaan kiertotalouden toteutuminen 80-luvulla olisi ollut utopiaa ilman tietopohjaisia järjestelmiä: ”Nykyään tekoäly ja robotiikka tehostavat yhdessä materiaalin tunnistamista ja lajittelua, jolloin pystytään hallitsemaan massiivista määrää halpoja kierrätettäviä tuotteita”.
Materiaalien kierrättämisen kaltaiset haasteet vaativatkin yhteistyötä ja perspektiivin laajentamista yksittäisistä koneista isompiin kokonaisuuksiin, toimitusketjuihin ja ekosysteemeihin. Yksi tällainen ekosysteemitason mahdollisuus energiantuotannon puolella on juuri nyt vihreä vety. On arvioitu, että Suomi voisi tuottaa ainakin 10 % EU:n vihreästä vedystä vuoteen 2030 mennessä, jolloin Suomesta voisi tulla myös vetyteknologioiden viejä.
Mitä muita mielenkiintoisia teknologioita on, joiden kehittymistä kannattaa juuri nyt seurata?
Hiltusella on tulevaisuudesta kiinnostuneille kaksi suositusta: ”Aikoinaan puhuttiin, että ensin on hardware, sitten software ja tulevaisuudessa wetware. Suosikkiteknologioitani ovat kvanttitietokoneet ja synteettinen biologia. Niitä kannattaa seurata!”
Haluatko tietää lisää? Tutustu myös näihin artikkeleihin:
Jotta kehitys on kestävää, pitää koneidenkin olla kestäviä – ja kehittyä. Lähtölaukauksena toimii unelma kestävämmästä maailmasta, jonka jälkeen ideoidaan, miten unelma maailma voidaan konkreettisesti saavuttaa.
EloTalk kausi 2
Elotalkin uusissa jaksoissa paneudumme teknologian rooliin vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kyllä – yhteys näiden elementtien välillä lienee kaikkien tiedossa, vaikkei näkymä puheista tekoihin olekaan aina selkeä. Yhdistämmekin toisen kauden jaksoissa teknologian ja humanismin, maapallon kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin, insinööritieteet ja tunteet.