Kohti kriisinkestävää tuotantotoimintaa
Suomessa kriisivalmius pohjautuu kokonaisturvallisuusajatteluun ja huoltovarmuustoimintaan. Teollisuusyritykset takaavat koko yhteiskunnan selviytymistä kriiseissä, joten niiden kriisinkestävyyden kehittäminen on myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna tärkeää.
Mediaa seuratessa voi päätyä helposti johtopäätökseen, että elämme ennennäkemätöntä kriisien aikakautta. Vaikka globalisaatio on tehnyt kriisien vaikutuksista kauaskantoisempia, tilastot osoittavat, että kriisien määrä on vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 1990 lähes kaksi miljardia ihmistä eli köyhyydessä, kun vuonna 2015 vastaava luku oli noin 700 miljoonaa. Globaalisti riskialttiita alueita on kuitenkin edelleen useita, ja maailmalla on käynnissä lukuisia kriisejä.
Kriiseistä polykriiseihin
Kriisit ovat luonteeltaan yhä useammin kokonaisvaltaisempia: kun ympäristön, teknologian ja yhteiskunnan muutokset yhdistävät voimansa, muodostavat ne monimutkaisen ja vaikeasti hallittavan tilanteen. Myös yritystoimintaan vaikuttavat uhat tai riskit ovat tänä päivänä aiempaa monimuotoisempia.
Kun kriisit voimistuvat, kiihtyvät ja synkronisoituvat, voidaan puhua polykriiseistä. Niiden taustalla vaikuttavat muun muassa luonnon tilan heikentyminen, kilpailu luonnonvaroista, eriarvoisuuden lisääntyminen, instituutioihin liittyvän luottamuksen heikentyminen sekä tekoälyn kaltaisten teknologioiden nopea kehitys.
Suomessa lähtökohtana on kokonaisturvallisuus
Suomessa kriiseihin varautuminen pohjautuu kokonaisturvallisuusajatteluun ja huoltovarmuustoimintaan. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Teollisen toiminnan näkökulmasta kriisit pyritään joko estämään tai minimissään niihin pyritään varautumaan.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa poikkeusoloissa. Elintärkeät toiminnot turvataan, jotta yhteiskunta toimii, elinkeinoelämä pyörii ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Suomessa huoltovarmuustyötä tehdään yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, ja se koskee välttämätöntä kriittistä tuotantoa ja vastaavia palveluita sekä infrastruktuurin turvaamista.
Globaali ympäristö tuo omat haasteensa
Teollisuusyritykset toimivat lähes aina globaalissa markkinassa, oli kyse raaka-aineista, teknologiasta tai lopputuotteista. Tämä altistaa ne globaalin toimintaympäristön riskeille, joiden hallinta vaatii ennakoivaa varautumista.
Riskienhallinnan kulmakivenä on kyky tunnistaa liiketoimintaa uhkaavat riskit, sillä ne voivat juontaa juurensa niin kansainvälisestä kaupasta, pandemioista kuin monimutkaisista toimitusketjuista. Viime aikoina globaaleja logistiikkaketjuja ovat sekoittaneet etenkin kauppapoliittiset jännitteet, koronapandemia sekä yksittäinen, Suezin kanavaan juuttunut konttialus.
Myös ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä yritysten toimintaan. Se voi esimerkiksi vaikeuttaa joidenkin resurssien saatavuutta ja nostaa tätä kautta niiden hintoja. Se myös lisää poikkeuksellisia sääoloja, ja voi jopa hetkellisesti halvaannuttaa koko yrityksen toiminnan. Esimerkiksi lisääntyneet kuivuuskaudet saattavat heikentää merkittävästi puhtaanveden saatavuutta.
Jäljitettävyyden ja jatkuvuudenhallinnan merkitys
Yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi on ensiarvoisen tärkeää turvata yhteiskunnan toiminnot, erityisesti kriittinen infrastruktuuri. Kuluneena vuonna vesihuoltoon ja energiajärjestelmiin kohdistuneet riskit ovat korostaneet tarvetta tarkastella myös ympäristö-, elintarvike- ja vesiturvallisuuden uhkia. Käytännössä tämä edellyttää yrityksiltä panostusta jäljitettävyyteen, jotta vaikutukset voidaan rajata ja toiminta palauttaa nopeasti normaaliksi.
Kriisinkestävyyteen kuuluu keskeisenä osana myös jatkuvuudenhallinta. Se on prosessi, joka parantaa huoltovarmuutta ja auttaa organisaatioita lyhentämään häiriötilanteiden toipumisaikoja. Sen avulla varmistetaan toimintojen jatkuvuus myös kriisin aikana. Myös turvallisuudesta huolehtiminen on olennainen osa kriiseihin varautumista. Erityisesti kyberturvallisuuden rooli korostuu entistä enemmän, sillä yhä suurempi osa yritysten toiminnasta pohjautuu digitaalisiin ratkaisuihin.
Resilienssi ja kriisinkestävyys: perusta selviytymiselle
Kriisinkestävyydestä puhuttaessa on oleellista nostaa esiin myös resilienssin käsite. Sillä tarkoitetaan ihmisten ja yhteisöjen kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua niistä tehokkaasti. Resilienssi ei synny vain kriisitilanteisiin varautumisesta, vaan myös arjen toimintamalleista, joustavista suunnitteluratkaisuista ja vahvasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa.
Kansallisen tason kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuustoiminta luovat vankan perustan yritysten kriisinkestävyyden tukemiselle, mutta tämä ei poista tarvetta yritysten omalle, yksilölliselle varautumiselle ja riskienhallinnalle. Häiriötiloista toipumisen nopeuteen on kiinnitettävä yhtä lailla huomiota, jotta liiketoiminta pystyy palautumaan kriisin jälkeen nopeasti normaaliksi.
Ota yhteyttä
Haluatko tietää lisää?
Miten teollisuuden resilienssiä tulisi kehittää ja pitää yllä?
Kun teollisuusyritysten toimintaympäristö muuttuu epävarmemmaksi ja uhat monimuotoisemmiksi, varautuminen kriiseihin ja muihin uhkiin nousee yhä tärkeämpään rooliin. Kestävä teollinen toiminta edellyttää ennakoivaa suunnittelua, jossa riskit kartoitetaan ja niihin varaudutaan tehokkaasti. Resilientti toiminta kestää odottamattomatkin haasteet ja palautuu kriiseistä nopeasti.
Industry
Tarvitsetko kumppanin laitostesi kehittämiseen, uusien investointien edistämiseen tai tuotekehityshankkeeseen? Vahvuuksiamme ovat osaaminen vähähiilisissä energiaratkaisuissa, tuotantolaitosten ja prosessien kehittämisessä ja skaalaamisessa sekä koneiden ja laitteiden suunnittelussa.