Energiakatselmuksilla kohti hiilineutraalia toimintaa

Olemme toteuttaneet viimeisen kolmen vuoden aikana 41 energiakatselmusprojektia. Näistä kaksi on toteutettu ulkomailla oleviin kohteisiin. Katselmoidut yritykset ovat olleet eri teollisuuden aloilta (Kuva 1). Eniten katselmuksia on toteutettu elintarviketeollisuudelle. Jaetulla toisella sijalla ovat metsä- ja teknologiateollisuus. Kohdeyritykset ovat pääosin olleet suuryrityksiä, jotka ovat kuuluneet energiavaltaiseen teollisuuteen (energian loppukulutus vuositasolla vähintään 100 GWh).

Energiakatselmusten tarkastelukohteet ovat tyypillisesti ao. listan mukaisia. Näiltä osa-alueilta on myös löydetty merkittävimmät energiasäästökohteet:

1. Prosessin ja kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät
2. Kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmät
3. Kuivatus-, kypsytys- ja muut lämpökäsittelyprosessit
4. Pumppaus- ja puhallinjärjestelmät
5. Paineilmajärjestelmät
6. Käyttövesijärjestelmät
7. Valaistus

Järjestelmien tarkastelut on tehty pääosin paikan päällä kohteessa. Näihin on sisältynyt erilaisia kenttämittauksia, olemassa olevan mittausdatan jalostamista sekä yhteisiä ideointisessioita. Jotain katselmuksia on toteutettu puhtaasti mittausdatan pohjalta. Näissä tapauksissa automaatiojärjestelmistä ja niiden tietokannoista on kerätty mittausdataa eri vuodenajoilta. Näihin on yhdistelty energian toimittajilta saatavaa kulutusdataa. Lopputuloksena on syntynyt kuvaukset kohteen energiankulutusjakaumista, tehokkuuden nykytilasta sekä toimenpidesuositukset energiatehokkuuden parantamiseksi.

Välillä kuuluu ”soraääniä” energiakatselmusten hyödyistä, esim. ”katselmus ei vielä säästä mitään”. Meidän kokemuksemme kuitenkin on, että katselmuksen avulla löydetään varsin usein käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei vaadi investointeja ollenkaan. Jos järjestelmien katselmointia ei ole tehty energiatehokkuuden osalta lähiaikoina, voimme vakuuttaa, että investointi energiakatselmointiin maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. Tämän päälle syntyy vielä hyviä investointimahdollisuuksia energiatehokkuuden edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Tulosten valossa, kun vedetään yhteen kaikki 41 energiakatselmusta (kuva 1), saadaan keskimääräisiksi säästöpotentiaaleiksi sähkön osalta 860 MWh/a ja lämmön osalta 4600 MWh/a. Päästövaikutuksiltaan nämä energiansäästöt vastaavat noin 890 tn CO2 päästöjä vuodessa per katselmoitu yritys. Vedensäästön osalta keskiarvolukema on 46 500 m3/a. Kustannussäästöinä nämä vastaavat noin 205 000 euroa vuodessa. Toimenpiteiden suora takaisinmaksuaika oli keskimäärin kolme vuotta. Keräämämme tilaston mukaan, energiakatselmuksen kustannus on ollut keskimäärin noin 7-8 % löydetystä säästöpotentiaalista. Näiden tulosten valossa on helppo perustella energiakatselmoinnin tärkeyttä osana energiajohtamista. Sen pohjalta on hyvä lähteä luomaan tiekarttaa kohti energiatehokasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuksissa kannattaa hyödyntää katselmoijille kertynyttä kokemusta kohteesta. Tyypillisesti investointia vaativat säästötoimenpiteet käyvät läpi seuraavat vaiheet:

1. Energiakatselmus
2. Suunnittelu
3. Hankinta
4. Toteutus
5. Käyttöönotto

Näiden osalta on järkevää pyytä katselmoijataholta esitystä jatkotoimista. Asiaa helpottaaksemme, olemme koonneet tsekkilistan onnistuneen energiatehokkuusinvestoinnin läpiviennistä.