Kiertotaloudessa ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen

Ensimmäisen teollisen vallankumouksen katsotaan alkaneen 1700- ja 1800-luvun vaihteessa, jolloin höyrykone keksittiin. Vaikka tämän tapahtumaketjun alkusysäyksestä on kulunut yli 200 vuotta, tuntuu aihepiiri yhä ajankohtaisemmalta, kun rakennamme kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuutta. Monet asiat ovat säilyneet muuttumattomina, mutta katse on suunnattava nyt yli toimialarajojen.

Höyrykoneen keksimisen taustalla oli tarve saada pumpattua kivihiilikaivoksista tehokkaammin vettä pois, mikä alkoi ensimmäisen kerran kytkeä energian käyttöä ja fossiilisia raaka-aineita yhteen. Innovaatio innosti tutkimukseen ja kehitykseen, ja koska yhteiskunnallinen ilmapiiri oli muutenkin otollinen, pystyttiin höyrykoneen tekniset parannukset ottamaan käyttöön tekstiiliteollisuudessa. Ala oli samaan aikaan alkanut mekanisoitua, mikä loi edellytykset laajemmalle yhteiskunnalliselle muutokselle.

Vaikka ajat ovat nyt toiset, eivät tietyt lainalaisuudet ole muuttuneet kahdessasadassa vuodessa mihinkään. Niiden päälle on vain tullut kiertotalouden uusia tarpeita ja mahdollisuuksia.

Teollistamisesta teknologistamiseen

Teollisen vallankumouksen aikaan puhuttiin teollistamisesta, kun työtehtäviä alettiin automatisoida ja luonnon resursseja valjastettiin yhä laajemmin kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Nykyään käytetään termiä ”teknologistaminen”. Se pitää sisällään kaikki eri toimet, joiden avulla kehitysidean ympärille tuotetaan sen tarvitsemat teknologiset kokonaisuudet, jotta se voi toimia tehokkaasti, kestävästi ja taloudellisesti.

Teknologistaminen ei monestikaan vaadi mitään uusia innovaatioita, vaan erilaisia saatavilla olevia teknologioita on pystyttävä yhdistelemään joustavasti. Myös digitalisaation eri mahdollisuuksien yhdistäminen muiden ratkaisujen kanssa nousee yhä keskeisemmäksi. Esimerkiksi operointia helpottavat ja automatisoivat ratkaisut näyttelevät yhä tärkeämpää roolia. Lisäksi resilienssikyky on rakennettava osaksi teollista kokonaisuutta, jotta nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön on mahdollista mukautua.

Kiertotaloudessakin tarvitaan riskienhallintaa

Teollisen toiminnan edistäminen vaatii aina investointeja, joihin liittyy riskinsä. Niitä on monenlaisia, mutta teollisessa ympäristössä korostuvat tyypillisesti taloudelliset ja tekniset riskit. Jälkimmäisten hallinnassa osaamisella on keskeinen rooli, ja onkin erittäin tärkeää tehdä teknologiavalinnat oikein. Myös investoinnin osakokonaisuudet täytyy saada integroitua saumattomasti yhteen.

Taloudellisten riskien hallinnassa korostuu taustatöiden huolellinen tekeminen, jotta investoinnin kustannuksesta muodostuu odotetun mukainen ja hankkeen rahoitus saadaan varmistettua. On myös hyvä muistaa, että suunnittelupöydällä lukitaan suuri osa investoinnin elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksista sekä määritetään niin käytettävyyden kuin tehokkuuden toimintaikkuna käytön ajalle.

Katse yli toimialarajojen

Teollisuudet kehittämisellä on yhä keskeisempi rooli, kun ratkaisemme globaaleja haasteita. Siksi onkin aika tarkastella teollista toimintaa uudella tavalla, mutta pitää kuitenkin mielessä edellä mainitut aikaa kestävät fundamentit. On äärimmäisen tärkeää rakentaa uusi teollisuus hyödyntämään bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksia niin, että resurssitehokkuus ja turvallisuus ovat siihen sisäänrakennettuja ominaisuuksia.

En voi korostaa liiaksi, että meidän on pystyttävä hyödyntämään eri teollisuudenalojen teknologisia mahdollisuuksia ja osaamista yli toimialarajojen, jotta voimme toteuttamaan vaaditun kestävyysloikan riittävän nopeasti. Minusta on hienoa ajatella, että osaajamme jatkavat vuosisatojen teollistamisperinnettä ja ajavat nyt eteenpäin seuraavaa teollista murrosta kohti kestävämpää huomista.