Kohti teollisuuden vesiviisautta – näin pääset kehitystyössä alkuun

Teollisuudessa tarvitaan yhä kriittisempää vedenkäytön tarkastelua. Kysyntää on myös innovatiivisuudelle ja startup-hengelle: parhaimmillaan teollisuuden vesiviisautta edistetään tuotantotapoja uudistamalla, jolloin hyötykäyttöön saadaan myös veteen liuenneet partikkelit sekä veden kuljettama energia. Keskeistä on, että vettä tarkastellaan koko arvoketjun laajuudelta.

Keskityin edellisessä blogikirjoituksessani puhtaan veden riittävyyteen globaalina haasteena: se on tunnistettu yhdeksi yhteiskuntamme keskeisimmistä riskeistä yhdessä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen kanssa. Siksi meidän on tärkeää huomioida vesiviisaus teollisen kiertotalouden merkittävänä osana.

Suomessa teollisuuden veden käytön osuus on tällä hetkellä noin puolet koko maan kulutuksesta. Käytännössä suurin osa teollisuuden hyödyntämästä vedestä on pintavettä¹, mutta tietyillä teollisuudenaloilla kuluu myös huomattavia määriä talousvettä. Koko maan tasolla teollisuus käyttää noin 15 % talousvedestä².

Tulevaisuudessa teollisuuden vesiviisaudelle muodostuu todennäköisesti entistä näkyvämpi rooli. Esimerkiksi uusissa vetytalousratkaisuissa tarvitaan huomattavia määriä vettä: vedyn tuottaminen elektrolyysillä vaatii käytettävästä teknologiasta riippuen 9–10 kg vettä jokaista kilogrammaa kohti.

Veden käytön järkeistäminen tuottaa myös kustannussäästöjä

Veden käytön tarkastelu lähtee liikkeelle sen selvittämisestä, tarvitaanko vettä kaikissa nykyisissä käyttökohteissa. Samassa yhteydessä voi pohtia, miten vesikiertoja olisi mahdollista muuttaa ja järkeistää. Jos nämä eivät ole toteutettavissa, on tutkittava, olisiko jokin toiminto tai prosessi mahdollista korvata toisella vähemmän vettä kuluttavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten pesusuuttimien hankintaa tai investointia suljettuihin jäähdytysjärjestelmiin.

Edellisiä selvityksiä tehdessä on keskeistä muistaa, että vesi kuljettaa tyypillisesti mukanaan merkittäviä määriä energiaa. Tällöin saavutettavissa oleva kustannussäästö ja kannattavuus tulevat sekä energia- että vesisäästöjen kautta.

Radikaaleja hyötyjä tuotantotapoja uudistamalla

Edellä esitetty lähestymismalli saattaa olla tuttu energiakatselmuksista, mutta kun lähdemme tarkastelemaan vesiviisasta kiertotaloutta kokonaisvaltaisemmin, voimme tunnistaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Vesiviisauden edistämisen kannalta mielenkiintoinen hetki on, kun jotakin olemassa olevaa tuotantotapaa lähdetään ajattelemaan rohkeasti uudelleen.

Monien teollisten startup-toimijoiden hankkeissa lopputuote tehdään kokonaan uudella tuotantotavalla, ja myös kestävyysnäkökulmat huomioidaan aiempaa paremmin. Esimerkiksi Spinnova on lähtenyt haastamaan tekstiiliteollisuutta tuotantokonseptillaan, jonka vedenkäyttö on merkittävästi pienempi kuin perinteisen tuotannon³.

Veteen liuenneet partikkelit kannattaa hyödyntää

Veteen liuenneiden tai veden mukanaan kuljettamien aineiden ja materiaalien talteenotto tuo etuja kahta kautta: mahdollistaen niiden hyötykäytön sekä pienentäen samalla jäteveden puhdistuksen kuormitusta. Veden mukana voi kulkea arvokkaitakin materiaaleja, joita pystytään ottamaan talteen erittäin pieninä pitoisuuksina esimerkiksi Weeefiner Oy:n kehittämällä sieppariratkaisulla⁴.

Vedestä voidaan ottaa talteen myös ravinteita, mikä parantaa typpi- ja fosforipohjaisten teollisuuskemikaalien ja lannoitetuotteiden omavaraisuutta Euroopassa. Elintarviketeollisuudessa keskeistä on rasvan talteenotto kuormituksen estämiseksi. Eläinrasvalle löytyy myös käyttökohteita muun muassa biodieselin raaka-aineena tai saippuan ja vaseliinin valmistuksessa.⁵

Kun materiaalit ja raaka-aineet on kerätty talteen, kannattaa veden mukanaan kantama energiakin hyödyntää. Talteenotto on mahdollista tehdä puhdistetusta jätevedestä tai jo aiemmin, jos se on kokonaisuustehokkuuden kannalta järkevää⁶.

Vesijalanjälki apuna kokonaiskuvan muodostamisessa

Kuten olen edellä kuvannut, vettä täytyy tarkastella koko arvoketjun laajuudelta. Yhdeksi kokonaiskuvaa rakentavaksi työkaluksi onkin esitetty vesijalanjälkeä. Sen arviointiin on olemassa useita menetelmiä, jotka painottavat erilaisia veteen liittyviä näkökohtia.

Vaikka kokonaisvaltaisen menetelmän luominen olisikin haastavaa, on tärkeää, että saamme tehtävien toimenpiteiden hyötyjä lukujen muotoon, ja tätä kautta pystymme konkretisoimaan tätä laajaa kokonaisuutta. Kuluttajapuolella kehitystä on ajanut muun muassa Suomen ympäristökeskus, jonka vesijalanjälkilaskuri toimii hyvänä apuvälineenä kuluttajalle⁷. Tulevaisuudessa veteen liittyviä työkaluja kehitetään enenevässä määrin myös teollisiin tarpeisiin.

Lähteet

1. Taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä vedenkäytön tehostaminen talousvesihuollossa Suomessa (vvy.fi)
2. Spinnova tekee tekstiilikuitua sellusta: ”Olemme maailman ainoa yritys, joka valmistaa tekstiilikuitua ilman haitallisia kemikaaleja” – Sitra
3. Arvokkaat tai haitalliset aineet talteen jätevesistä 3D-tulostettavalla siepparilla – Kriittisetmateriaalit.fi
4. Teollisuuden jätevesistä kehitetään | VTT (vttresearch.com)
5. Elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen Suomessa (theseus.fi)
6. Kohti vesiviisasta kiertotaloutta (helsinki.fi)
7. Suomen ympäristökeskus > Uusi vesijalanjälkilaskuri auttaa vähentämään vedenkulutusta (syke.fi)