12/09/2023
Miten Suomesta tehdään teollisuuden hiilineutraali kärkimaa?
Teollinen toiminta käy parhaillaan läpi valtavaa murrosta, kun olemme siirtymässä pois fossiilitaloudesta. Avainsana tulee jatkossa olemaan teknologian kehittäminen. Bio- ja kiertotaloudessa syntyy jatkuvasti uusia innovaatioita, vetytalous kehittyy ja digitaalisuus näyttelee yhä suurempaa roolia tuotantotoiminnassa. Keskeistä on, että pystymme jatkossa hyödyntämään raaka-aineita yhä tehokkaammin yli toimialarajojen.
Teollisuudella on iso rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Jos katsomme lukuja Eurooppa-tasolla, 20 % kaikista päästöistä on peräisin teollisuudesta. EU-tasolla puhumme kaksoissiirtymästä, jossa vihreää siirtymää ja digitalisaatiota edistetään yhtäaikaisesti. Oleellista on, että digitalisaatio ei jää erilliseksi kokonaisuudeksi vaan se saadaan liitettyä kiinteäksi osaksi liiketoimintaa.
Kaikkea ei kuitenkaan voida hoitaa bittien avulla, vaan tarvitsemme edelleen myös ”fyysisiä varastoja”. Näitä tarjoavat esimerkiksi vetytalouden ratkaisut. Meneillään oleva murros täytyykin uskaltaa nähdä mahdollisuutena.
Vaikutuksia voi saada aikaan yksittäisilläkin teoilla
On hyvä tiedostaa, että yksittäisen teollisen toimenpiteen vaikuttavuus voi olla todella merkittävä. Esimerkiksi jos Raahen terästehdas siirtyy vetypelkistyksen käyttöön, vähentää se noin 7 % koko Suomen CO2-päästöjä.
Rohkaisevia esimerkkejä voi löytää myös lukuisilta teollisilta startup-toimijoilta, jotka ovat lähteneet kehittämään tulevaisuutta ennakkoluulottomasti. Nämä uudet haastajat ovat myös tärkeitä ”sparraajia” perinteisille toimijoille, joiden tulee kehittää omaa, jo laajamittaista toimintaansa.
Millä konkreettisilla askeleilla pääsemme vähähiiliseen talouteen?
Tarvitsemme viisaita ja nopeita poliittisia päätöksiä niin paikallisesti kuin globaalisti, minkä lisäksi meidän täytyy tarttua toimeen käytännön tasolla. Ensinnäkin meidän tulee tehdä töitä fossiilisten polttoaineiden poistamiseksi, ja tässä sähköistämisellä on suuri rooli. Emme saa myöskään unohtaa energiatehokkuuden merkitystä. Sen edistäminen kannattaa aina ja erityisesti silloin, kun siihen liitetään joustavuutta vaikkapa digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.
Lisäksi meidän tulee panostaa vetytalouteen. Vihreää vetyä valmistetaan uusiutuvalla sähköllä, ja Suomella on tähtäimessä merkittävät uusiutuvan energian resurssit. Erityisesti meidän kannattaa siirtää katse vedyn jatkojalostamiseen. Esimerkiksi vedyn johdannaista ammoniakkia käytetään laajasti kemianteollisuudessa ja varsinkin lannoitteiden valmistuksessa, minkä lisäksi vihreä ammoniakki toimii ilmastoystävällisenä polttoaineena meriliikenteessä.
Tarvitsemme järeitä toimia myös materiaalipuolella
Koska kilpailu luonnonkuiduista kiristyy, on meidän päätettävä, mistä niitä hankimme tai miten niitä parhaiten käytämme. Näin ollen metsä-, alue- ja energiapolitiikkaa on muotoiltava yhdessä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. On myös tärkeää hyödyntää Suomen huippuluokan kuituosaamista uusien innovaatioiden kehityksessä.
Materiaalitehokkuudella on suuri merkitys kiertotaloudessa, ja sitä tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti. Näkökulma tulisi laajentaa siihen, että arvoketjut katetaan laajemmin. Ratkaisujen kehittäjien onkin uskallettava lähteä mukaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Erityisesti meidän kannattaa siirtää katse vedyn jatkojalostamiseen. Esimerkiksi vedyn johdannaista ammoniakkia käytetään laajasti kemianteollisuudessa ja varsinkin lannoitteiden valmistuksessa, minkä lisäksi vihreä ammoniakki toimii ilmastoystävällisenä polttoaineena meriliikenteessä.
Uudet osaamistarpeet alkavat hahmottua
On hyvä huomioida, että jatkossa etenkin kemia- ja prosessiosaamisen tarpeet kasvavat, sillä kiertotaloutta hyödyntävässä maailmassa raaka-aineet ovat yhä epähomogeenisempia. Sähkön kasvava osuus energiantuotannossa ja -käytössä luo puolestaan uusia tarpeita sähkötekniselle osaamiselle.
Lisäksi joustavuus ja turvallisuusasiat ovat avainasemassa yritysten kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Joka osaa ennustaa hyvin, tulee myös pärjäämään hyvin, kokonaisresurssitehokkuutta optimoiden. Myös arvoketjujen läpinäkyvyys ja jäljitettävyys nousevat jatkossa keskeisiksi. Meidän pitää pystyä ratkoa kompleksisia haasteita, ja teknologia tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia.
Hyvä uutinen on se, että meiltä Suomesta löytyy laaja-alaista teknologiaosaamista, joka on mahdollista valjastaa globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Digitaalisuuden ulottuminen eri toiminnan aloille tuo meille mahdollisuuksia ratkaista tulevaisuuden haasteita paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Rohkeasti eteenpäin, asiat tapahtuvat vasta kun ne tehdään!