Sektori-integraatio, miksi se vaatii keskustelua eri toimijoiden välillä?

Energia-ala ja teollisuus ovat nyt ja tulevaisuudessa ennennäkemättömän muutoksen kourissa, kun koko yhteiskunta suuntaa kohti puhtaampaa huomista.

EU:n tasolla termi sektori-integraatio on noussut yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi, pyrittäessä hiilineutraalisuus tavoitteisiin. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä ja olennaisena osana toimintaa on avoin kommunikaatio eri toimijoiden välillä. Toistaiseksi yksi hidaste yhteistoiminnalle on, etteivät eri osapuolet ymmärrä riittävästi toistensa toimintaa ja sen reunaehtoja. Raja-aitojen madaltamiseksi on joskus hyvä pyrkiä asettumaan toisen rooliin. Lähdetään ensin tarkastelemaan näiden toimijoiden tilannetta käännettynä toisen näkökulmaan sopivaksi.

Energiayhtiöiden liiketoiminta on osaltaan hyvin paikallista, minkä moni mieltää vakaaksi tuotoksi monopoliasemassa. Muuttuvassa maailmassa tilanne ei kuitenkaan ole näin ruusuinen, sillä sekä julkinen valta, että kuluttajat painostavat energiayhtiöitä muuttamaan toimintaansa puhtaammaksi. Teollisuudessa vastaava tilanne olisi, jos lainsäädännöllä kiellettäisiin jonkun kemianprosessin yksi pääraaka-aineista, aivan kuten kivihiilestä ja turpeesta pyritään nyt eroon. Esimerkiksi vanerintekijä saisi pärjätä ilman hartsia liimassaan ja kartonkikoneelta kiellettäisiin kierrätysraaka-aineen käyttö. Samaan aikaan teollisuusyrityksen pitäisi suunnitella, kuinka muuttaa nykyinen iso tuotantolinja muutetaan tulevaisuudessa useaksi pienemmäksi linjaksi, joiden teknologioista osa on vielä kehitysasteella. Eikä tässä vielä kaikki, sillä tulevaisuudessa kyseiseen prosessiin on tulossa ulkoisia toimijoita (isoja ja pieniä), jotka tilanteen mukaan ovat välillä tuotteen ostajia ja välillä sen tuottajia.

Nämä tuottajat palauttavat tuotantonsa takaisin tähän pääprosessiin valitsemallaan hetkellä, aivan kuten hukkalämpöjä palautetaan kaukolämpöverkkoon nyt ja jatkossa. Jotta tilanne ei olisi liian helppo, tieto tästä tuotannosta tulisi aina viiveellä operaattorille, jolloin hän ei olisi missään tilanteessa tietoinen, paljonko kullakin hetkellä tuotetta olisi säiliössä. Tässäkin tilanteensa prosessia olisi pystyttävä ajaman tehokkaasti ja tasalaatuisesti jokaisen loppuasiakkaan speksi mukaisesti. Jatkossa kyseiselle teollisuusprosessille on tulossa yhä uusia kilpailijoita, jotka tuottavat samaa tuotetta, mutta niiden toimitusvarmuutta, hinnoittelua ja markkinan kasvamista ei säädeltäisi julkisen vallan toimesta, kuten tämän teollisuusyrityksen toimintaa säädellään.

Muutos ei koske vain energia-alaa

Meneillään oleva muutos ei koske vain energia-alaa, vaan haasteita tulee olemaan myös teollisuuden puolella. Asiakkaiden vaatimukset hiilineutraalisuuteen tulevat näkymään myös teollisuuden haastekentällä, jossa tällä hetkellä CO2 ekvivalentti on terminä yhtä tuttu kuin koronaviruksen kiinnittymismekanismit ACE12 -reseptoreihin. Jatkossa sen hyödykkeen tuottaminen, jota on aiemmin tullut töpselistä ja putkesta voi jatkossa olla kiinteä osa päivittäistä toimintaa; kuormaa otetaan pois verkosta tai lisätään verkkoon sähkön hinnan mukaan ja prosessi voi olla lämpöpumppujen välityksellä kiinni kaukolämpöverkossa. Teknisesti ei kuulosta vaikealle, mutta on hyvä muistaa, että teollisuudessa organisaatiot ovat yhä matalampia ja esimerkiksi käyttöpäällikön toimenkuvaan voi kuulua henkilöstöhallintoa, turvallisuusasioita, tuotannon ongelman ratkaisua ja osallistumista kehitysprojekteihin, jolloin kaikki uudet työkokonaisuudet ovat pois jostakin muusta. Lisäksi tuotantolaitoksella pääfokus on aina laadukkaassa ja tehokkaassa tuotannossa, jolloin myös osaamisen kasvattaminen ja ylläpito nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Toistaiseksi aika harva tehtaan käyttöinsinööri puhuu megawatteja tai kaukolämpöverkon Pascaleita, mutta tulevaisuudessa toivottavasti yhä useampi.

Kuten edeltä huomataan, toimiva yhteistyö (ja myös sektori-integraatio) vaatii keskustelua ja ymmärryksen lisäämistä toistensa toiminnoista. Molemmilla osapuolilla tulee olemaan haasteita tulevaisuudessa, mutta yhdessä tekemällä nämä ratkeavat helpommin. Myös kokonaisuuden hallinta tulee olemaan tärkeässä roolissa yhteistyössä, ettei ajauduta kummankaan kannalta osaoptimointiin. Joskus yhteistyötä voi helpottaa myös asiantunteva energiakonsultti, joka tulee myös olemaan yksi sektori-integraation keskeisiä toimijoita. Uskomme vahvasti, että haasteet on mahdollista muuttaa mahdollisuudeksi, jossa toimijat voivat tehostaa liiketoimintaansa samalla kun maailma liikkuu kohti hiilineutraalisuutta.