01/09/2021

Skenaarioita digitaalisen kaksosen tulevaisuudesta 2026

Elina Ala-Mäyry

Kirjoittanut

Elina Ala-Mäyry
Tuotantotalouden diplomi-insinööri

Skenaariotyöskentelyssä arvioidaan tietyn asian kehitykseen vaikuttavien tekijöiden vaikutusta ja todennäköisyyttä, joiden perusteella muodostetaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvauksia. Hyvin todennäköisesti tapahtuvat asiat voidaan sisällyttää jokaiseen skenaarioon. Skenaariot eroavat toisistaan merkittävien ja epävarmojen tekijöiden kehityksen suhteen, koska ne vaikuttavat eniten millainen tulevaisuuden tilanne on.

Alla esitetyssä taulukossa olevat tekijät ovat kaikki merkittäviä siinä, kuinka digitaalinen kaksonen kehittyy seuraavan viiden vuoden aikana. Kehityksen voidaan olettaa olevan vakaata laskentatehon, verkkoteknologian, simulaation ja esineiden internetin osalta (Borrelli & Wellmann, 2019; Clark, 2015; Costello & Omale, 2019; Javed & Siddiqui, 2017; Levin, 2018; Lundstrom, 2003; Mussomeli et al., 2020; Zaidi et al., 2018). Nämä todennäköiset tekijät voidaan skenaariotyöskentelyssä huomioida toteutuvan jokaisessa skenaariossa. Digitaaliseen kaksoseen liittyen epävarmoja tekijöitä ovat koneoppiminen ja tekoäly, kustannukset asiakkaalle, vakiintuneet käsitteet ja yhteensopivuus sekä asiakasarvon kommunikointi (Ailisto, 2018; IEEE, 2020; Rogers, 1971; Uhlemann et al., 2017). Tekoälyn lisäksi vaikeasti ennakoitavat tekijät liittyvät pääosin asiakkaan kokemaan arvoon ja arvon kommunikoimiseen asiakkaalle.

Taulukko 1. Digitaalisen kaksosen tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät

Tekijä Vaikutustapa kehitykseen Todennäköisyys
Esineiden internet Datan keruu, fyysisen osan yhdistäminen digitaaliseen osaan Todennäköinen
Simulaatio Skenaarioiden tutkiminen, parempien päätösten tekeminen ja ennakoiminen Todennäköinen
Koneoppiminen ja tekoäly Digitaalisen kaksosen autonominen toiminta, optimoinnin kehittyminen Epävarma
Laskentateho Käsiteltävän datamäärän ja saatavan informaation kasvaminen Todennäköinen
Verkkoteknologia Nopeampi langaton yhteys mahdollistaa suuremman datamäärän siirtämisen reaaliajassa Todennäköinen
Kustannukset Markkinapotentiaali ja sitä myöden yritysten motivaatio panostaa kehitykseen Epävarma
Vakiintuneet käsitteet Kehityssuunta ja haluttu tavoite selkenee ja on helpompi tehdä projekteja ja keskustella eri sidostyhmien kanssa Epävarma
Arvon kommunikointi Asiakasarvon tunnistaminen ja kommunikoiminen lisää kysyntää ja käyttökohteita Epävarma
Skenaarionelikenttä
Kuva 1. Skenaarionelikenttä

Epävarmat tekijät liittyvät kaikki joko teknologiseen kehitykseen tai asiakkaiden hyväksyntään tai suoraan tai välillisesti molempiin. Teknologinen kehitys ja asiakkaiden hyväksyntä ovat siis kaksi merkittävästi digitaalisen kaksosen kehittymiseen vaikuttavaa tekijää. Uuden teknologian kehittämistä kuvataan usein joko markkina- tai teknologialähtöisenä. Skenaarionelikentän akseleina teknologisen kehityksen ja asiakkaiden hyväksynnän nopeudet kuvaavat tavallaan näitä lähestymiskulmia. Kuvassa 1 esitetyssä Skenaarionelikentässä on teknologisen kehityksen nopeuden ja asiakkaiden hyväksynnän nopeuden suhteen esitetty neljä vaihtoehtoista skenaariota siitä, mitä digitaalinen kaksonen voi olla vuonna 2026.

Skenaarionelikentän skenaarioista digitaalisen kaksosen kannalta positiivisin skenaario on nelikentän oikeassa yläkulmassa. Vasemman alakulman skenaario 3 on digitaalisen kaksosen kannalta negatiivisin.

Skenaario 1: Teknologinen kehitys on nopeaa, mutta asiakkaiden hyväksyntä hidasta ja marginaalisena ratkaisuna digitaalinen kaksonen jää vain tiettyjen asiakkaiden käyttöön tietyissä tapauksissa.

Skenaario 2: Sekä digitaalisen kaksosen teknologinen kehitys että nopea asiakkaiden hyväksyntä vaikuttavat siihen, että digitaalisesta kaksosesta tulee vallitseva toimintatapa. Vallitsevana toimintatapana digitaalinen kaksonen on suunnittelupalvelutoiminnan ytimessä ja se jopa syrjäyttää aikaisempia suunnittelukäytäntöjä. Skenaariossa digitaalinen kaksonen disruptoi suunnittelutoiminnan ja sitä käytetään useisiin eri tarkoituksiin ja sille on suurta kysyntää asiakkaiden puolelta.

Skenaario 3: Digitaalinen kaksonen ei ole saavuttanut teknisestä näkökulmastaan huipputasoaan tai kehittynyt merkittävästi omaksi teknologiakseen verraten sen hyödyntämiin teknologioihin. Digitaalinen kaksonen on myös jäänyt asiakkaiden keskuudessa vailla suurta kysyntää.

Skenaario 4: Digitaaliseen kaksoseen vain pieniä teknologisia kehitysaskeleita, mutta suurta asiakaskysyntää. Inkrementaalinen kehitys voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että digitaalinen malli on vastaava mitä voidaan jo simuloida tai datan liikkuminen fyysisen ja digitaalisen osan välillä tapahtuu vain harvoin, eikä digitaalisesta osasta saatua dataa voida hyödyntää reaaliajassa.

Skenaarioiden todennäköisyyden tarkastelussa hyödynnettiin neljän ulkopuolisen tahon arviota digitaalisen kaksosen kehittymisestä vuonna 2026. Wadhwani & Kasnale (2019) mukaan kasvun ajureita ovat tekoälyn ja muiden teknologioiden kehittyminen. Erityisesti esineiden internetin, mutta myös muun edistyneen teknologian hyödyntäminen yrityksissä vauhdittaa myös digitaalisen kaksosen omaksumista. Tämän arvio muistuttaa skenaarioista eniten skenaariota 1.

Costello & Omalen (2019) mukaan digitaalinen kaksonen on hiljalleen saavuttamassa enemmistön. Tämä tarkoittaisi siis, että asiakkaat hyväksyvät digitaalisen kaksosen laajasti. Erityisesti esineiden internetiä jo hyödyntävistä yrityksistä hyvin suuri osa suunnittelee ottavansa digitaalisen kaksosen käyttöön seuraavina vuosina. Heidän mukaansa asiakkaiden hyväksynnän taustalla on runsas markkinointi, digitaalisten kaksosten tarjoama arvo ja digitaaliset kaksoset osana yritysten strategioita. Tämän ennakointi on lähinnä skenaariota 4: Inkrementaalinen kehitys, mutta laajasti hyväksytty digitaalinen kaksonen.

Allied Market Research (2021) arvioi digitaalisen kaksosen olevan yksi vuosisadan voitollisimmista markkinoista. Arvion mukaan digitaalisten kaksosten kysyntä kasvaa merkittävästi globaalisti seuraavien 4-5 vuoden aikana. Kasvun ajureina nähdään erityisesti teknologinen kehitys ja T&K-investointien nähdään avaavan uusia markkinamahdollisuuksia. Allied Market Researchin (2021) mukaan teknologinen kehittyminen on merkittävää, minkä lisäksi kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi. Tämä arvio on siis lähinnä skenaariota 2, vaikka aivan vallitsevaksi toimintatavaksi digitaalinen kaksonen ei ehdi kehittyä viidessä vuodessa.

Mussomeli et al. (2020) nostivat erityisesti esineiden internetin yleistymisen ja simulaation kehittymisen merkittävinä tekijöinä digitaalisen kaksosen kehittymiselle. Markkinan odotetaan moninkertaistuvan ja digitaalisia kaksosia käytettävän laajasti eri aloilla ja tarkoituksissa. Mussomeli et al. (2020) ennakoivat, että erityisesti teollisten palveluiden tarjoajilla on kysyntää digitaalisille kaksosille. Tämän ennakoinnin mukaan siis sekä teknologia keittyy, mutta myös asiakkaat eri aloilta ja tarkoituksissa käyttävät digitaalista kaksosta. Tämä on lähinnä skenaariota 2.

Taulukko 2. Skenaarioiden arviointi

Lähde Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4
(Wadhwani & Kasnale, 2019) x      
(Costello & Omale, 2019)   x    
(Allied Market Research, 2021)       x
(Mussomeli et al., 2020)   x    

Taulukon perusteella skenaario 2 eli vallitseva toimintatapa on yleisin. Tämän mukaan skenaario 3 eli digitaalinen kaksonen floppaa on kaikista epätodennäköisin skenaario. Myös skenaariot 1 ja 4 ovat saaneet tukea ennakoinneista, eli odotetaan joko teknologisen kehityksen tai asiakkaiden hyväksynnän kasvavan, mutta ei molempien. Skenaariotyöskentelyn sekä skenaarioiden arvioinnin perusteella voidaan ennakoida, että sekä teknologinen kehitys että asiakkaiden hyväksyntä ovat suhteellisen nopeaa. Kuitenkaan tukea sille, että digitaalisesta kaksosesta tulisi viidessä vuodessa vallitseva toimintatapa ei ole. Vuonna 2026 digitaalinen kaksonen on siis matkalla kohti skenaariota 2, mutta sitä ei olla vielä saavutettu.

Skenaariotyöskentelyn perusteella sekä digitaalisen kaksosen teknologinen kehitys että asiakkaiden hyväksynnän kehitys ovat nopeita, minkä takia yrityksen kannattaa ehdottomasti olla mukana digitaalisen kaksosen markkinoilla. Kehityksen ollessa nopeaa ja markkinan muuttuessa jatkuvasti on tärkeää myös tehdä valintoja mitä organisaatio haluaa tehdä itse ja missä asioissa hyödyntää kumppaneita.

  • Ailisto, H. (2018). Viisi asiaa tekoälystä, jotka sinun pitäisi tietää. VTT. https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/viisi-asiaa-tekoalysta-jotka-sinun-pitaisi-tietaa
  • Allied Market Research. (2021). Digital Twin Technology Market Size, Share and Industry Forecast | 2026. https://www.alliedmarketresearch.com/digital-twin-technology-market
  • Borrelli, A., & Wellmann, J. (2019). Computer Simulations Then and Now: an Introduction and Historical Reassessment. NTM International Journal of History and Ethics of Natural Sciences, Technology and Medicine, 27(4), 407–417.
  • Clark, D. (2015). Moore’s Law Is Showing Its Age. The Wall Street Journal. https://www.wsj.com/articles/moores-law-is-showing-its-age-1437076232?mod=article_inline
  • Costello, K., & Omale, G. (2019). Gartner Survey Reveals Digital Twins Are Entering Mainstream Use. https://www.gartner.com/en/newsroom/press-releases/2019-02-20-gartner-survey-reveals-digital-twins-are-entering-mai
  • IEEE. (2020). Why the Development of Wireless Networks Is Important for Global IoT Growth. IEEE Transmitter. https://transmitter.ieee.org/why-the-development-of-wireless-networks-is-important-for-global-iot-growth/
  • Javed, M., & Siddiqui, A. T. (2017). Transformation of Mobile Communication Network from 1G to 4G and 5G. International Journal of Advanced Research in Computer Science, 8(3), 193–197.
  • Levin, M. S. (2018). On Combinatorial Models of Generations of Wireless Communication Systems. Journal of Communications Technology and Electronics, 63(6), 667–679.
  • Lundstrom, M. (2003). Moore’s law forever? (Applied Physics). Science, 299(5604), 210–212.
  • Mussomeli, A., Parrott, A., Umbenhauer, B., & Warshaw, L. (2020). Digital twins: Bridging the physical and digital. Deloitte Insights. https://www2.deloitte.com/us/en/insights/focus/tech-trends/2020/digital-twin-applications-bridging-the-physical-and-digital.html
  • Rogers, E. M. (1971). Diffusion of Innovations (3rd ed.). The Free Press.
  • Uhlemann, T. H. J., Lehmann, C., & Steinhilper, R. (2017). The Digital Twin: Realizing the Cyber-Physical Production System for Industry 4.0. Procedia CIRP, 61, 335–340.
  • Wadhwani, P., & Kasnale, S. (2019). Digital Twin Market Statistics | Global Size Forecasts 2026. https://www.gminsights.com/industry-analysis/digital-twin-market
  • Zaidi, A., Hussain, Y., Hogan, M., & Kuhlins, C. (2018). Cellular IoT Evolution & digitization|Whitepaper – Ericsson. https://www.ericsson.com/en/reports-and-papers/white-papers/cellular-iot-evolution-for-industry-digitalization