FINFLO®
FINFLO® ON Navier-Stokes-ratkaisija, joka pystyy käsittelemään sekä koonpuristumattomia että kokoonpuristuvia virtauksia. Sitä ryhdyttiin kehittämään jo vuonna 1987, jolloin Helsingin teknillisessä korkeakoulussa aloitettiin virtauslaskennan tutkimusprojekti.
Itse ratkaisijan lisäksi FINFLO-ympäristö sisältää useita työkaluja esikäsittelyyn (laskentahilan luonti) ja jälkikäsittelyyn (esim. visualisointi ja datan analysointi). FINFLO on tehokkaasti rinnakkaistettu, ja sitä ajetaan niin supertietokoneilla kuin PC:lläkin.
Reynolds-keskiarvottaminen on useimmiten ainoa tapa käsitellä turbulenssia teknisissä sovelluksissa. Reynolds-keskiarvotettujen yhtälöiden kanssa voidaan käyttää useita eri tapoja turbulenssin mallintamiseksi. FINFLOssa turbulenssi pystytään simuloimaan niin yksinkertaisilla algebrallisilla malleilla (Baldwin-Lomax, Cebeci-Smith) kuin Reynoldsin jännitysmenetelmälläkin. Kaikkein yleisimmät turbulenssimallit (k-ε ja SST k-ϖ) ovat kaksiyhtälömalleja, toisin sanoen virtausta kuvaavien perusyhtälöiden lisäksi ratkaistaan kaksi ylimääräistä differentiaaliyhtälöä. Turbulenssin simulointi ainakin osittain ajasta riippuvana ilmiönä on kuitenkin yleistymässä myös teknisissä sovelluksissa. FINFLOssa käytetäänkin aerodynaamisissa sovelluksissa paljon DES-menetelmää (detached eddy simulation) ja siitä edelleen kehitettyjä turbulenssin kuvaustapoja.
Aerodynamiikan simulointien lisäksi FINFLO-koodia käytetään lukuisissa muissa sovelluksissa, joista yksi tärkeä esimerkki on pyörivät koneet. Koodia on käytetty pumppujen ja laivojen potkureiden simuloinnissa (kokoonpuristumaton virtaus) sekä suurnopeuskompressoreissa, joissa virtaus on kokoonpuristuvaa.
Oma laskentakoodi tuo eräitä etuja. Jos simuloinnissa tarvitaan sellainen numeerinen malli, jota ei vielä ole, sellainen voidaan helposti ja viiveettä implementoida malliin. Uusia tapoja mallintaa turbulenssia voidaan testata lähes välittömästi, kun ne on kehitetty.
FINFLO-ratkaisijaa voidaan käyttää simuloimaan lentokoneen ohjausta
Ota yhteyttä
