27/02/2024
Vesiviisaus – teollisen kiertotalouden usein unohdettu osa
Puhtaan veden riittävyys on tunnistettu yhdeksi yhteiskuntamme keskeisimmistä riskeistä yhdessä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen kanssa. Siksi meidän on tärkeää huomioida vesiviisaus kiertotalouden merkittävänä osana matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Vesi on ominaisuuksiltaan hyvin mielenkiintoinen molekyyli. Sen poikkeava tiheyskäyttäytyminen lämpötilan funktiona ja varsin suuri ominaislämpökapasiteetti mahdollistavat sille elintärkeän roolin luonnollisissa ekosysteemeissä. Samaan aikaan se on yhteiskunnassamme keskeinen hyödyke, jonka arvoa ja mahdollisuuksia on alettu vasta viime vuosina korostaa.
Puhtaan veden riittävyys on globaali haaste
Vain 2,5 % maailman vedestä on makeaa vettä, ja siitäkin suurin osa on sidottuna kiinteään jääpeitteeseen tai jäätiköihin. Käytettäväksi maailman vesivarannoista jää arviolta vähän alle prosentti. Tästä osuudesta noin 70 % kuluu maataloudessa, 20 % teollisuudessa ja 10 % kotitalouksissa1.
Koska rajalliset vesivarannot eivät monessakaan tapauksessa noudattele valtioiden rajoja, aiheutuu tilanteesta jo tänä päivänä kriisejä. Yksi esimerkki tästä on Etiopian ja Egyptin välinen kiista, joka juontaa juurensa GERD-patohankkeesta: Etiopia pyrkii parantamaan talouttaan panostamalla vesivoiman tuotantoon, minkä puolestaan Niilin alajuoksulla sijaisteva Egypti kokee uhkana2.
Merkittävän kokoisia alueita kärsii vähintään korkeasta vesistressistä, mikä tarkoittaa alueellista tilannetta, jossa vedenkäyttö ylittää tarjonnan (Kuva 1). On arvioitu, että kaksi miljardia ihmistä asuu alueilla, joilla koetaan vesistressiä3.
Veden arvonnousu näkyy regulaation määrän kasvuna
Viime aikoina on alettu ymmärtää, että ne tahot, jotka kontrolloivat veden arvostusta, hallitsevat myös, kuinka sitä käytetään. Onneksi esimerkiksi EU-tasolla aiheeseen on havahduttu.
Vuonna 2012 Euroopan komissio hyväksyi suunnitelman Euroopan vesivarojen turvaamiseksi. Kyseessä on pitkän aikavälin strategia, jonka tavoitteena on turvata hyvälaatuisen veden riittävä saatavuus kaikkea oikeutettua käyttöä varten. Tarkoituksena on parantaa EU:n nykyisen vesipolitiikan täytäntöönpanoa, sisällyttää vesipolitiikan tavoitteet muihin politiikanaloihin ja korjata nykyisten puitteiden puutteet3. Suunnitelma on tämän jälkeen konkretisoitunut direktiivityön kautta, jotka ovat kattaneet useita eri vesitalouden osa-alueita.
Suomessa yksi merkittävimmistä tapauksista, jossa veteen liittyviä direktiivejä on tulkittu ja sovellettu oikeuskäsittelyssä, koski Finnpulp Oy:n Kuopioon suunnittelemaa biotuotetehdasta. Laitos ei saanut ympäristölupaa, koska sen katsottiin vaarantavan Kallaveden ekologisen tilan EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) vastaisesti4. Oletettavaa on, että veden käyttöön tulee liittymään yhä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa regulaatiota tulevaisuudessa.
Vesiviisaus osana kiertotaloutta
Viime aikoina on alettu puhua vesiviisasta kiertotaloudesta, joka on Suomen ympäristökeskuksen tuottamassa selvityksessä määritelty seuraavasti:
Vesiviisas kiertotalous on talousjärjestelmä, jossa teknosysteemiin otetaan vettä vesivarojen uusiutumisen sallimissa rajoissa ja jota käytetään säästeliäästi hukkaa ja tuhlaamista välttäen. Käytön aikana siihen liuenneet arvokkaat ja hyödylliset aineet sekä otetaan talteen niiden palauttamiseksi kiertoon, että niiden sisältämä energia tai kyky sitoa lämpöä käytetään hyödyksi. Puhtaiden materiaalikiertojen tavoitteen saavuttamiseksi veteen liuenneet haitalliset aineet otetaan talteen ja poistetaan kierrosta.
Vesiviisaassa kiertotaloudessa vesiin, vesivaroihin ja vesiekosysteemeihin kohdistuvia paineita hillitään eri tavoin. Veden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä edistetään, ja vesi- ja maa-vesiekosysteemeihin kohdistuvia paineita hillitään käyttämällä ensisijaisesti jo käyttöön otettuja luonnonvaroja ja sadevedellä veden tarpeensa tyydyttäviä biotalouden raaka-aineita.5
Kuten määritelmästä huomaamme, siinä puhutaan hyvin laaja-alaisesta kokonaisuudesta, johon sisältyy koko veden arvoketju: sekä teknisiä osa-alueita että luonnon ekosysteemeissä tapahtuvia kokonaisuuksia. Kokonaisuuden ulottuvuuksia on visualisoitu kuvassa 2.
Suomesta vesiviisaan kiertotalouden edelläkävijä?
Tarvitsemme erilaisia ohjauskeinoja, jotta pystymme hyödyntämään Suomen runsaita vesivaroja optimaalisesti siirtyessämme kohti vesiviisaasta kiertotaloutta. Valtioneuvoston kanslia on jo selvittänyt, millaisilla tavoilla vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen syntymistä ja käyttöönottoa voitaisiin edistää Suomessa6. Ratkaisut on jaoteltu seuraaviin toimenpiteisiin ja teknologioihin:
- Parannetaan vesitehokkuutta ja veden tuottavuutta.
- Vähennetään veden hukkaa.
- Otetaan talteen jätevesien sisältämiä aineita ja energiaa.
- Lisätään uusioveden valmistusta ja käyttöä.
Selvityksessä todetaan, että Suomen toiminta- ja ohjauskeinoympäristö ei toistaiseksi riittävästi tue vesiviisaan kiertotalouden innovaatioiden ja liiketoiminnan syntyä. Tämä pätee etenkin tapauksissa, joissa tavoitteena on edelläkävijän asema tai veteen liittyvän, eli ns. puhtaan teknologian viennin merkittävä kasvu.
Toimenpiteitä tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla
Nyt on tärkeää lähteä edistämään määrätietoisesti vesiviisaan kiertotalouden edellytyksiä yhteiskunnan eri tasoilla. Valtioneuvoston kanslian selvityksessä ehdotetaan esimerkiksi seuraavia konkreettisia toimenpiteitä:
- Vapaaehtoisen vesitehokkuusohjelman lanseeraaminen nykyisten energia- ja materiaalitehokkuusohjelmien rinnalle
- Kotimarkkinakysynnän vahvistamista innovatiivisin julkisilla hankinnoilla
- Innovatiivisia rahoitusmalleja ja rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi siniseen biotalouteen ja luonnonsuojeluun
- Kierrätykseen kannustavat verot.
Erityisen mielenkiintoinen toimija on suomalainen teollisuus. Sillä on pitkä perinne energiatehokkuustyöstä, johon vesitehokkuus on liittynyt osaltaan. Teollisuuden merkitystä voitaisiinkin edelleen korostaa osana jatkuvaa kehittämistä.
Kohti teollisuuden vesiviisautta – näin pääset kehitystyössä alkuun
Haluatko optimoida yrityksesi veden käyttöä? Johtavan asiantuntijamme Teemu Turusen blogikirjoitus tarkastelee teollista vesiviisautta monipuolisesti, tarjoten käytännön vinkkejä ja oivalluksia. Se herättelee ajatuksia veden merkityksestä teollisuudessa, ja toimii ponnahduslautana kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja teollisen toiminnan optimoinnista.
Saat käytännön esimerkkejä siitä, miten vedenkäyttöä voi kehittää niin taloudellisesti kuin ekologisesti kestävämmäksi. Jos haluat oppia aiheesta lisää, tämä kirjoitus tarjoaa kattavan ja innostavan tietopaketin.
Teollisuudessa tarvitaan yhä kriittisempää vedenkäytön tarkastelua. Kysyntää on myös innovatiivisuudelle ja startup-hengelle: parhaimmillaan teollisuuden vesiviisautta edistetään tuotantotapoja uudistamalla, jolloin hyötykäyttöön saadaan myös veteen liuenneet partikkelit sekä veden kuljettama energia. Keskeistä on, että vettä tarkastellaan koko arvoketjun laajuudelta.
Lähteet
- Kilpailu maailman vesivaroista kiristyy | Tieto&trendit (stat.fi)
- Suurpadon rakentanut Etiopia syyttää Yhdysvaltoja ”sodan lietsomisesta” – 4 kysymystä ja vastausta vesiriidasta, joka kiristää välejä Niilillä | Yle
- Vesien suojelu ja hoito | Faktatietoja Euroopan unionista | Euroopan parlamentti (europa.eu)
- KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019:166) ohjaa sopeut… | EDILEX
- Kohti vesiviisasta kiertotaloutta (helsinki.fi)
- Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (valtioneuvosto.fi)
Haluatko tietää lisää? Tutustu myös näihin artikkeleihin:
Resurssitehokkuus
Meillä on kokemusta ja osaamista kenttämittaustoiminnasta ja energiakatselmoinneista. Tämä luo hyvän pohjan konkreettiselle energiantehokkuuden parantamiselle. Lisäksi meillä on energiantuotanto- ja käyttöhyödykeosaamista, joten pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan teille ratkaisut, joissa energiatehokkuus on huomioitu kokonaisvaltaisesti.
Julkista regulaatiota tarvitaan, jottei vastuullinen liiketoiminta menetä kilpailukykyään
Vastuullisuus ja kestävä kehitys nousevat yhä merkittävämmiksi tekijöiksi EU-regulaation kiristyessä. Säännöstely on tarpeen markkinatalouden ohjaamiseksi kohti kestävän kehityksen tavoitteita. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, ettei vastuullisuusraportointi ole pelkkä velvoite, vaan siitä voi olla monia hyötyjä liiketoiminnalle.