Energiatehokkuus täytyy tuoda näkyväksi – Viestintä tärkeässä roolissa

Tämä on jatko-osa nro 2 aiemmin julkaistulle blogille Turvallisuusjohtamisesta mallia energiatehokkuustyöhön

Energiatehokkuus  teollisessa ympäristössä on varsin haastava käsite konkretisoida ja visualisoida. Ihanteellisinta olisi pukea asia kuluttajille tuttuun energialuokan esitystapaan, jolloin asiaan perehtymätönkin ymmärtäisi asian: Esim. edellisen kuukauden haihdutuksen energiatehokkuus oli luokkaa C, viime kuussa ja parhaimmillaan ollaan päästy luokkaan B+. Tähän ei ikävä kyllä teollisuudessa helposti päästä. Tärkeää kuitenkin olisi, että vastaavalla tavalla kuin tehtaiden porteilla on tapaturmataajuudesta kertovia tauluja, näkyisi energiatehokkuus jossain muodossa sekä tehtaalla työskenteleville että myös mahdollisille sidosryhmille. Voisikohan tapaturmataajuuden vieressä lukea esim. ”Tänä vuonna olemme kuluttaneet 8% vähemmän polttoaineita kuin edellisenä vuotena”? Tai voisikohan tehtaan Info–TV:llä näkyä energiatehokkuusraportti, joka avaisi syvällisemmin tilannetta, kuten nyt monessa paikassa näkyy turvallisuuden osalta? 

Aiemmin käytiin läpi jo seurattavien tunnuslukujen haasteellisuutta, mutta aina ei tarvitse keskittyä tunnusluvun absoluuttiseen arvoon. Joissain tapauksissa voi olla riittävää kertoa, että edellisen kuukauden ominaiskulutus oli 13% pienempi kuin edellisenä vuonna ja syyt eroon olivat esimerkiksi suurempi tuotantomäärä, tuotantoportfolion keskittyminen raskaampiin lajeihin sekä lauhempi talvikuukausi. Vaikka luku 551 kWh/t ei kertoisikaan lukijalle mitään, ymmärtäisi hän prosenteista muutoksen suuruuden sekä hahmottaisi, mitkä tekijät kulutukseen ovat vaikuttaneet.   

Jos kohde on sellainen, ettei energiatehokkuutta ole mahdollista tai edes järkevää pukea yksittäisten lukujen muotoon, voi kokonaisuutta visualisoida graafisesti. Eräillä laitoksilla tehokkuusasioita visualisoidaan nk. Spider Plotin avulla, jossa jokainen monikulmion nurkka edustaa yhtä tunnuslukua tai parametria. Tätä kautta energiatehokkuuden tilasta saadaan visuaalinen kokonaiskuva ja hahmotetaan, mikä aihealue vaatii jatkossa panostamista. Visualisoinnissa on ”vain taivas rajana” ja modernit tiedonjalostamistyökalut (esim. BI-työkalut) tarjoavat varmasti sopivia näkymiä tähän aiheeseen.     

Yksi turvallisuustyössä näkyvä viestinnän muoto on nk.  Flash- raportit, joihin kuvataan yhdelle sivulle jokin tapahtuma tai tapahtuma, avataan sen juurisyy sekä konkretisoidaan korjaavat toimenpiteet vastaavan tapahtuman estämiseksi jatkossa. Vastaavaa mallia voisi hyödyntää esimerkiksi energiatehokkuusprojektien tai tehostamistoimenpiteiden raportoinnissa. Eli jokainen projekti tuottaisi yhteenvedon, jossa kuvattaisiin tehty hanke: kerrottaisiin millaiseen tehostamiseen sillä pyrittiin ja millaisia toimenpiteitä kohde vaatisi jatkossa (esim. puhdistukset, ajotavat jne.). Tätä kautta tehtäisiin näkyviksi tehdyt toimenpiteet niin omalle henkilöstölle kuin sidosryhmillekin. Toisaalta, jos prosessissa havaittaisiin, että on siirrytty johonkin energiatehokkuuden kannalta epäedulliseen ajomalliin, voitaisiin tehdä turvallisuuspuolelta tutulla mallilla tutkinta, miksi näin on käynyt. Esimerkiksi 5 x miksi -menetelmässä kysytään nimensä mukaisesti viisi kertaa, miksi jokin asia tapahtui ja löydetään tätä kautta juurisyy sekä korjaavat toimenpiteet. Kyseinen raportti toimisi myös viestintämateriaalina.   

Turvallisuusviestinnässä pyrin kääntämään viestiä positiiviseen suuntaan, sillä uskon tätä kautta pääsevämme parempiin lopputuloksiin kuin pelkällä pelottelulla ja ”kepin käytöllä”. Totta kai paikoin kovillakin keinoilla on paikkansa, jos muu ei auta, mutta lähtökohtaisesti lisäämällä ihmisten mahdollisuutta osallistua sekä tuomalla asia positiivisen kautta arkeen, parantaa se onnistumisen mahdollisuuksia. Koen, että vastaavaa täytyisi pohtia myös energiatehokkuuden tapauksessa, jotta ajatusmalli ei menisi muotoon ” Taas täällä tehostetaan!” ja ” Pitääköhän kohta tehdä pimeässä hommia?”. Eli viestintää ohjattaisiin siten, että ajatusmalli olisikin ” Nyt tehdään yhdessä parempaa ja puhtaampaa tulevaisuutta lapsillemme ja kaikkien panos on tärkeää!”

Seuraava osa 3 Tuloksiin hallituilla ja suunnitelluilla investoinneilla julkaistaan 21.5.2020 klo 10:00